Berliini on kauhian iso

Tämä jättikaupunki on jätti. Ihmisiäkin on ihan himmeästi. Olen vähän analysoinut, miten tällainen väkimäärä vaikuttaa tapakulttuuriin. Ihan varmana on merkitystä.

Esimerkkejä:

Berliinissä ihmiset ovat kohteliaita mutta sanovat myös suoraan, jos jokin kyrsii.
Suomessa ei olla kohteliaita eikä edes valiteta päin naamaa, vaan jupistaan kaverille.

Syy: Suuri ihmismäärä pakottaa kehittämään selviytymissysteemejä. Kohteliaisuudet ovat turhien konfliktien välttämistä, kun taas suuttuminen on puolustautumista ja oman tilan ottamista. Suomessa jengiä on niin vähän ja "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen" eli on helpompi vaan olla turpa kiinni, aina, jos joku vaikka olisi eri mieltä.

ja myös

Berliinissä on kauheasti opasteita.

Syy: Täällä on JÄRJETTÖMIÄ IHMISMASSOJA. Kai niitä nyt vähän pitää neuvoa. Riittää että muutama menee johonkin väärään paikkaan niin yhtäkkiä niitä onkin siellä himona ja sitten käy pum, love parade all over again.
Plus tietenkin historiallisesti Saksassa tykätään byrokratiasta. Joskus ne ohjeet, vaikka niitä olisikin satamäärä (tai ehkä juuri siksi) EIVÄT OLE KAUHEAN HELPPOJA YMMÄRTÄÄ.


Tällainen jättiys on monella tapaa kivaa, kun on niin paljon vaihtelua, mutta myös vähän tyhmää. Joskus on perjantai-ilta ja on väsynyt eikä tee mieli lähteä klubbaamaan vaan mennä johonkin räkälään juomaan pari beeriä kavereiden kanssa. Se ei olekaan ihan helppoa, jos kaverit asuvat tunnin metromatkan päässä. Olen liian mukavuudenhaluinen mutta se on muutettavissa oikealla asenteella.

Sitä paitsi asun aika kivalla alueella, ainakin vielä muutaman päivän.

Akateeminen kirjoitus

Kylläpä näiden postauksien määrä on laskenut hurjana, anteeksi. En ole ehkä tehnyt mitään niin kauhean kauhean jänskää, kun olen keskittynyt opiskeluihin. Ja kuulkaas: se on oikeastaan aika siistiä!

Monet tulevat tänne PAILU PAILU PAILU jee jee ja kyllä minäkin olen sitä tehnyt jonkin verran. Jostain syystä kuitenkin enemmän kiinnostaa opiskelu. Tällä viikolla aloitin ihan kunnolla ja olenkin sitten lukenut hemona. Eilenkin meinasin olla menemättä baariin ja jäädä kotiin lukemaan kritiikkiä eurooppalaista maanviljelyshistoriankirjoitusta kohtaan. (Kamala suomennos, anteeksi.) Menin tietenkin baariin koska a) oli perjantai ja b) aivot tarvitsevat lepoa mutta jo pelkkä ajatus on hyvin epäainomainen.

Onneksi lähdin, koska stressisilmäni parantui parista kaljasta ja vaihtarikokemusten vaihdosta. En olekaa ainoa, joka haluaa nukkua PALJON.

Silti! En ole tainnut Suomessa ikinä olla näin kikseissä lukemassa ja luennoilla. Nämä saksalaiset laitetaan lukemaan ihan käsittämättömiä määriä tekstiä, mikä on oikeastaan tosi mukavaa vaihtelua derivointiin. Ne ovat nimittäin kiinnostavia tekstejä! Kriittistä! Huippululuennoitsijoita! (Tai ainakin löytyy Wikipediasta)

Olin aluksi vähän peloissani, että taso on liian kova enkä osaa mitään, nyyh. Luennoilla on tohtoriopiskelijoita ja tuplamaistereita, joiden edessä pitäisi pitää esitelmiä vaikka en ole itse edes kandi. No, yhden tosi hooseen kurssin jätin kesken, mikä vähän harmittaa, koska se oli todella kiinnostava ja liittyi aika paljon siihen, mitä joskus tulevaisuudessa tulen ehkä tekemään. Sitä olisi kuitenkin ollut aina lauantai-aamuisin, minkä takia minulla olisi kuusipäiväinen työviikko ja liikaa kursseja, ja se olisi ollut kamalan, kamalan, järkytttävän kamalan työläs. Siinä olisi pitänyt muun muassa pitää aika kattava esitelmä juuri näiden yliopiskeijoiden edessä, jotka kyselivät ihan kamalasti, olivat aktiivisia ja kriittisiä, hui. Lisäksi vielä aimo kasa kaikkea muuta. Ensi kerralla sitten, heh heh... (Shit!)

Muiden kurssien kanssa ei ole oikeastaan kauheasti hätää. Pitää vain opetella vähän kirjoittamaan viitteiden kanssa ja tajuta, että vaikka joku on kuinka kovisjulkkisekonomisti, niiden kanssa tarvitse olla samaa mieltä vaan voi ajatella itse. Meeza like.

Toivon, että kämppikset eivät pidä minua ihan nössönä, kun istun nenä tietsikassa kaikki päivät ja puhun huonolla saksallani liikaa opiskelujutuistani. Plus olen väsynyt koko ajan. Luulen, että ne ymmärtävät ja jos eivät, sou not, asun täällä vain tämän kuukauden.

Haluaisin kirjoittaa vielä jotain ruoasta mutta enpä taida. Tai no, sen voin kertoa, että ostin eilen eurolla kuskussalaatin metroasemalta baaristatulomatkalla kello neljä. Njäh njäh, njäh njäh. Eipä tais onnaa Suomes, njäh njäh. Sori :---D

6:29

Hei ystävät

ajattelin, että minun olisi kirjoitettava yksi kirjoitus täältä tällaisessa tilanteessa. Olen nääs nimittäis nähkääs tulossa paikallisesta.


Paikallinen oli joku, hmm...

Siellä soi hyvä musiikki muttei ollut paljoa ihmisiä. Uskottavuus karisee, noloa.

Berliini ei ole pelkästään hyvä. Menneisyyskin on olemassa. Sen ajatteleminen on liian hullua. En ole oikein jaksanut. Sen sijaan ostin currywurstia. Se oli hyvää.



;_;

Ohops

Nyt varmaan olette luullet, että kuolin huumeisiin tai aloin punkkariksi, kun ei ole kuulunut mitään. Ei sentään, elossa olen, hieman stressaavassa sellaisessa.


Ekakski: olen vähän ETSISKELLYT KÄMPPÄÄ, mikä on ollut aika perseestä. Castingit ovat kamalia, koska jotkut ihmiset ovat ilkeitä ja ihan tyhmiä. Nyt olen löytänyt ja muuttanut paikasta A paikkaan Kreutzberg. Kämppä on HIEMAISEN kivempi kuin edellinen. Kuukaudeksi muutin taas. Sisustus on melkolailla minimaalisempi mutta kämppikset kivoja. Yksi soittaa seinän takana pianoa, muutkin jollain tavalla taiteellisia. Vielä ei ärsytä vaan ihastuttaa edellisen kämpän hmm kröhöm teini-rahastaja-kakkamusansoittaja-tyyppeihin verrattuna.

Muuten: opiskelu on HIEMAISEN stressaavaa. Täällä nimittäin vaaditaan jotain, toisin kuin siellä (sormi heristelee kaikkia minunlaisiani lintsariopiskelijoita kohti).

Kulttuurishokki, tms. Koti-ikävä, vähäisen. Kuuluu asiaan. Aion ottaa itseäni niskasta ja ponnistella. Vähän mietityttää miten paljon haluan kuluttaa energiaa opiskeluihin, tavallaan tekisi mieli sanoa "paljon", koska taso on paljon parempi. Tavallaan tekisi mieli sanoa MOI MEEN JUOMAAN KALJAA JA SYÖMÄÄN DÖÖNERIÄ MORO.